Trauma, tunnesäätely ja ihmissuhteet

Trauma ja tunnesäätely

Sijaishuollossa olevat lapset, jotka ovat kokeneet traumaa, tarvitsevat usein vahvaa tukea tunnesäätelyssä. He ovat läpikäyneet vaikeita ja rikkonaisia kokemuksia, jotka vaikuttavat heidän kykyynsä käsitellä tunteitaan ja ymmärtää niitä. Parhaimmillaan sijaishuolto tarjoaa näille lapsille turvallisen ympäristön käsitellä traumaa, vaikka uuteen ympäristöön asettuminen saattaakin hetkellisesti nostaa pintaan vaikeita tunteita ja turvattomuutta.

Traumakokemukset vaikuttavat lapsen kykyyn säädellä tunteitaan ja ymmärtää niitä. Tunteet toimivat lapsille opetusvälineinä, auttaen heitä hahmottamaan maailmaa ja reagoimaan siihen. Traumakokemukset voivat kuitenkin sekoittaa lapsen tunnesäätelyä ja vaikeuttaa hänen kykyään ymmärtää ja käsitellä omia tunteitaan asianmukaisesti. Epäjohdonmukaiset tai negatiiviset reaktiot traumaattisissa tilanteissa voivat hämmentää lasta ja luoda turvattomuuden tunnetta hänen mielessään. Esimerkiksi päihtynyt vanhempi voi aiheuttaa lapselle pelkoa ja epävarmuutta vastaamalla aggressiivisesti tai syyttelevästi lapsen tunteisiin. Tällainen epävakaa ympäristö estää lapsen kehittymisen terveeksi tunteiden säätelijäksi ja vaikeuttaa hänen kykyään luoda turvallisia ihmissuhteita.

Traumakokemukset voivat aiheuttaa muutoksia lapsen aivojen rakenteessa ja toiminnassa. Tämä vaikeuttaa lapsen kykyä säädellä tunteita ja hallita niitä. Tällainen häiriö voi tehdä lapsen riippuvaiseksi aikuisista tunteiden säätelyssä ja vaikeuttaa hänen kykyään oppia uusia tarvittavia taitoja. Lisäksi trauma voi aiheuttaa pitkäaikaisia muutoksia lapsen stressireaktioihin ja hermoston toimintaan, mikä voi vaikuttaa hänen kykyynsä käsitellä stressaavia ja jännittäviä tilanteita.

Trauma vaikuttaa siis syvästi lapsen tunnesäätelyyn ja tunteiden ymmärtämiseen. Se voi estää lapsen terveen kehityksen ja vaikeuttaa hänen kykyään luoda terveitä ihmissuhteita ja sopeutua ympäröivään maailmaan. Trauman vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia ja vaativat usein ammatillista apua ja tukea lapsen parantumiseksi. On tärkeää, että traumasta kärsivät lapset saavat asianmukaista hoitoa ja tukea. Emme voi sijaishuollossa poistaa traumaa, mutta voimme vähentää sen vaikutusta lapsen elämään. Vakaan, turvallisen ja ennakoitavan arjen tarjoaminen on ehdottoman tärkeää, että kuntoutumista toi tapahtua. Tunnesäätely on taito, jota lapsen kanssa tulee harjoitella. On tärkeää muistaa, että isot vaikeat tunteet saattavat näkyä haastavana käytöksenä, joka on taitojen puutetta, eikä niinkään vain ”huonoa käytöstä” tai ”kurin puutetta”. Empaattinen kohtaaminen ja taitojen harjoittelun tuki onkin osa traumatietoisen ohjaajan perustyötä.

Trauma ja ihmissuhteet

Onnistuneet ihmissuhteet vaativat sen, että lapsi voi kokea olevansa turvassa. Perusturvallisuuden tunne alkaa kehittyä jo ennen syntymää ja saa lopullisen muotonsa vuorovaikutuksessa hoivaa tarjoavien henkilöiden kanssa. Keskeinen merkitys on lapsen ja aikuisen välillä olevalla turvallisella kiintymyssuhteella, joka antaa lapselle mahdollisuuden kasvaa potentiaaliinsa ja ilmaista tarpeensa, tunteensa, toiveensa ja ajatuksensa luottavaisesti ja pelottomasti.

Lapset, jotka ovat kokeneet traumaa, kohtaavat usein vaikeuksia ihmissuhteissaan. Heidän elämässään on voinut olla aikuisia, jotka ovat olleet epäjohdonmukaisia tai vihamielisiä, mikä vaikeuttaa luottamuksen kehittymistä. Näille lapsille turvallisuuden tunne on voinut olla harvinaista, ja seurauksena heillä voi olla vaikeuksia luottaa muihin ihmisiin. Trauma voi siis vaikuttaa lapsen kykyyn ymmärtää muiden tunteita ja luoda terveitä ihmissuhteita. Traumaa kokeneet lapset saattavat kokea vaikeuksia lukea sosiaalisia vihjeitä oikein ja tulkita toisten tunteita.

Lapsen kyky hallita omia tunteitaan riippuu siitä, kuinka hyvin aikuiset heidän elämässään osaavat tunnistaa ja käsitellä näitä tunteita. Vanhemmat toimivat lapsen ja ulkomaailman välisenä tulkkina. Kun he reagoivat ennakoitavasti lapsen tarpeisiin ja tunteisiin, lapsi oppii luottamaan ympäristöönsä ja kykenee käsittelemään omia tunteitaan. Traumatisoituneilla lapsilla nimittäin tämä yhteys usein puuttuu. He eivät koe, että ulkoinen maailma voisi tarjota heille turvaa tai apua. Heidän on vaikea luottaa muihin ihmisiin, mikä vaikeuttaa sosiaalisiin tilanteisiin sopeutumista. Sijaishuollossa ollessaan he voivat kokea hämmennystä ja epäluottamusta aikuisia kohtaan, sillä heillä ei välttämättä ole aiempaa kokemusta toimivista ihmissuhteista.

Kuitenkin terveet ja rakentavat ihmissuhteet ovat avainasemassa lapsen kuntoutumisen kannalta. Johdonmukainen viestintä, tunteiden tunnustaminen ja suojeleva käytös aikuisilta voivat auttaa lasta rakentamaan terveitä suhteita ja kehittämään luottamusta ympäristöönsä. Yksi positiivinen ja tukeva suhde voi tehdä suuren eron lapsen elämässä.

Mitä meidän tulee muistaa sijaishuollon arjessa?

Kun lapsi kokee olonsa turvalliseksi, hän uskoo elämän kantavan läpi haasteiden, luottaa muihin ja kykenee vuorovaikutukseen heidän kanssaan. Lapsen kehityksessä on tärkeää hoivan säännöllisyys ja jatkuva toistuminen, erityisesti arjen rutiinit ovat merkittäviä lapsille, jotka ovat kokeneet traumaattisia tapahtumia. Tämä tuo heille turvallisuuden tuntua päivittäisissä toiminnoissa.

Traumaattisia kokemuksia kokenut lapsi omaa usein jossain määrin puutteelliset itsesäätelytaidot. Aikuisen tehtävä on opastaa, tukea ja ohjata lasta löytämään ja kasvattamaan säätelykykyä; sietämään vaikeita tunteita, turvautumaan toisten apuun, löytämään ongelmiin ratkaisuja ja palautumaan vastoinkäymisistä. Jotta näin voin tehdä, tulee aikuisella itsellään olla riittävän hyvät säätelytaidot.

Kokemukseni mukaan hoivan pysyvyydellä on suuri vaikutus lapsen psyykkiseen kehittymiseen. Painotus on myös mentalisaatiossa, missä lapsen psyykkinen kehitys nojaa aikuisten tarjoamaan emotionaaliseen tukeen. Toistuva ja ennakoitava huolenpito, kuten arjen säännöllisyys, vahvistaa lapsen tunnetta omasta olemassaolostaan ja hoivan jatkuvuudesta. Lapsen itsearvon ja identiteetin tukeminen sekä välittävä kohtelu auttavat traumasta toipumisessa.

Trauma on osa ihmisyyttä – jokainen meistä kohtaa elämänsä aikana erilaisia vaikeita ja joskus traumaattisia kokemuksia. Tavat, joilla käsittelemme näitä kokemuksia, rakentuvat pitkälti siitä, millaista tukea ja turvaa olemme saaneet ympäristöstämme. Myös sijaishuollossa vanhemmat ovat avainasemassa lapsen kuntoutumisessa, sillä he ovat lapsen ensisijaisia kiintymyssuhteita ja hänen tärkeimpiä oppaitaan tunnesäätelyn maailmassa. Menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta sen vaikutuksia voi ymmärtää ja niihin voi vaikuttaa. On tärkeää kohdata perheet ilman syyllistämistä – tukien, ei tuomiten. Kun vanhemmat saavat tukea omien haasteidensa käsittelyyn, heillä on paremmat mahdollisuudet olla läsnä ja tarjota lapselleen turvaa tulevaisuudessa. Sijaishuollossa tulisikin aina pitää mielessä, että lapsen hyvinvointi ja kuntoutuminen eivät tapahdu irrallaan hänen perhesuhteistaan, vaan yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä vanhempien kanssa.

Kirjoittaja:

Jenny Poutiainen 

Toiminnanjohtaja

Nuortenkoti Peppi

Seela Sijaishuolto Oy

Lähteet:

• Atwool, N. 2019. Challenges of operationalizing trauma-informed practice in child protection services in New Zealand. Child & Family Social Work. Vol. 24, 25-32.

• Becker-Weidman A. & Shell D.(toim.) 2008. Auta lasta kiintymään Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia traumaperäisen kiintymyshäiriön hoidossa

• Burke Harris, N. 2019. Syvälle ulottuvat juuret – turvattomasta lapsuudesta tasapainoiseen aikuisuuteen. Suom. Juha Kuvajainen.

• Linner Matikka J. & Hipp T.(toim.) 2023. Traumainformoitu työote.

• Salminen K. 2023. Emotionaalisesti traumatisoituneen lapsen terapeuttinen kohtaaminen. Saatavilla: https://koskeverkko.fi/wp-content/uploads/2023/10/Raportteja56_KatjaSalminen-Lahtinen.pdf

• Sarvela, K. & Auvinen, E. (toim.) 2020. Yhteinen kieli – traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. 

• The Centre for YouthAOD Practice Development 2023. Saatavilla: https://www.oohctoolbox.org.au/trauma-informed-care

• Trauma- ja väkivaltatietoinen sijaishuolto. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:35. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165340/STM_2023_35_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y